En ole tehnyt viime aikoina paljon ollenkaan sarjiksia, muuta kuin ne, joista maksetaan minulle palkkaa. Ja se on ollut turhauttavaa. Ei ole vaan ollut yhtään inspiraatiota.

Tänään sain aika hyvän oivalluksen, kun koitin pakottaa itseäni tekemään varsin isoa sarjisjuttua, joka ei vaan lähtenyt. Minulla ei albumin valmistumisen jälkeen kesällä 2020 ole ollut sarjakuvan luomisen riemua. Kaikki tuntuu tosi hankalalta ja piirrustustaitoni liian aloittelijamaiselta, että saisin vietyä sarjakuvaproggiksiani eteenpäin.

Näin ollen päätin tehdä, mitä tein alun perinkin 90-luvun lopulla kun aloitin sarjakuvien tekemisen alun perinkin: laatukriteeritöntä räiskintää! En vaivaa itseäni liikaa turhan suurilla laatuvaatimuksilla piirtojäljestä enkä sillä, että käsikirjoitukseni olisi loppuviimeisteltyjä.

Tiedän, että tämä ei ole sitä sarjakuvaa, mitä minulta odotetaan. Mutta tämä on proggis, jota luulen että minun täytyy vähän aikaa tehdä, että voin palata siihen.